Pauli Koivisto on aloittanut työskentelyn UKI Arkkitehdeillä vuonna 1989. Vuosien myötä hän on erikoistunut sairaalasuunnitteluun sekä korjausrakentamiseen. Pauli on ollut myös mukana kehittämässä uraauurtavaa, käyttäjälähtöistä VALO™ virtuaalisuunnittelumenetelmää.
Kokkolan Urheilupuistohanketta hän sanoo pitävänsä arkkitehtisuunnittelun kannalta haastavana, mutta monessa suhteessa mielenkiintoisena. Kokonaisuus pitää sisällään mm. sekä uudisrakentamista että vanhojen rakennusten peruskorjausta.Lisäksi Kokkolan Urheilupuiston arkkitehtisuunnittelussa pitää ottaa huomioon useita erilaisia käyttäjäryhmiä, heillä jokaisella on luonnollisestikin omat erityisvaatimuksensa.
Millaisia kokemuksia sinulla on alliansseista?
Esimerkiksi Pohjankartanon allianssi, jossa olen mukana, on tosi mielenkiintoinen kohde, koulurakennuksen vaativa ja perusteellinen peruskorjaus. Ihan kuten tässäkin Kokkolan Urheilupuistokokonaisuudessa, myös siinä oli useita erilaisia käyttäjiä ja käyttäjäryhmiä, jotka kaikki pitää ottaa huomioon ja samalla tavalla projekti on vaiheistettu osahankkeiksi. Työ alkoi vuonna 2015 ja se saadaan suunnitelmien mukaisesti päätökseen tänä vuonna. Myös TAYS:in sydänsairaalan projekti oli kokonaisuutenaan haasteellinen ja mielenkiintoinen hanke, toimin siinä vastaavana arkkitehtisuunnittelijana sekä pääsuunnittelijan varahenkilönä.
Monet isommat projektit ovat menneet allianssimallin tyyppisiksi toteutuksiksi, esimerkiksi erilaisten rakennus- ja suunnitteluprojektien toteutustapa muistuttaa tänä päivänä jo melko pitkälle tätä allianssimallia. Tehdään yhdessä tiiminä työtä useamman toimijan kesken saman pöydän ääressä. Työskentelytapa on mielestäni tullut jäädäkseen ja uskon vahvasti, että yhteistoiminnalliset hankkeet tulevat lisääntymään jatkossa voimakkaasti.
Miten yhteistyö allianssin kesken sujuu?
Tämä on lähtenyt oikein hyvin käyntiin. Yhteistyöhän meidän kesken alkoi varsinaisesti jo kilpailuvaiheessa, sillä jo silloin jouduimme miettimään hyvinkin tarkasti sen, että miten tehdään, mitä tehdään ja miten tehtäisiin. Tarjousvaihe oli oikeastaan aika raskaskin prosessi. Tänä päivänä ei enää pärjää pelkillä referensseillä, jokainen tarjous pitää miettiä tarkoin ja se vaatii valtavasti työtä. Kilpailuihin ei voi osallistua niin sanotusti kättä heilutellen — jos lähdetään mukaan, niin työtä tehdään tosissaan heti alusta alkaen. Paineetkin ovat tietysti melkoiset, koska pettymys kovan työn ja useiden käytettyjen tuntien jälkeen on valtava, jos kisan häviää.
Meillä on yhteistyö toiminut hienosti siis jo alusta alkaen. Kaikki ovat aktiivisia, me mietimme ja pallottelemme yhdessä ideoita ja ajatuksia sekä pohdimme erilaisia vaihtoehtoja monelta eri kantilta. Meidän yhteistyömme kannalta on hyvää myös se, että muutamien kanssa olemme tehneet jo ennenkin yhteisiä projekteja ja auttaa paljon, kun tunnemme jo jonkin verran toistemme tapaa tehdä työtä. Luottamusta on rakentunut jo aikaisempien projektien aikana. Esimerkiksi Rintamäen Kari (Granlund Pohjanmaa Oy:ltä) oli mukana Y‑talossa Seinäjoella, ja Savelan Markun (Ramboll Finland Oy:tä) kanssa olen tehnyt töitä esimerkiksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Framin puitteissa. Arkkitehtitoimistojen välinen yhteistyö perustuu ajatukseen toimia kuin yksi toimisto, ja yhteistyö Uki Arkkitehtien ja Arkkitehtitoimisto Jääskeläisen välillä onkin lähtenyt vallan hienosti liikkeelle.
Miten erilaiset käyttäjäryhmät on huomioitu suunnittelussa?
Timolta (Timo Sivula, Kokkolan Urheilupuiston toimitusjohtaja) on tullut valtavasti tietoa siitä, millaisia odotuksia eri käyttäjäryhmillä on. Hän on kiertänyt ahkerasti läpi esimerkiksi urheiluseuroja, tapahtumatoimistoja, kulttuuriväkeä sekä muita sidosryhmiä. Muistiinpanojen pohjalta olemme saaneet käsityksen siitä, millaisia tarpeita ja toiveita on olemassa. Niitä on paljon!
Arkkitehtisuunnittelun kannalta käyttäjäyhteistyön merkitystä ei voi ohittaa. Olen työskennellyt käyttäjien kanssa yhteistyössä useissa projekteissa, esimerkiksi sairaalaympäristöissä. Meillä on käytössämme niin sanottu CAVE-tila (toim. huom. VALO™ virtuaalisuunnittelumenetelmä), jossa voidaan heijastaa seinälle mallinnettuja tiloja. Suunniteltujen tilojen loppukäyttäjä menevät tilaan sisään 3D ‑lasien kanssa ja tällä tavoin he voivat arvioida jo suunnitteluvaiheessa tilojen toimivuutta — miltä ne oikeasti näyttävät ja millaisia toiminnallisuuksia niistä löytyy.
Sairaalaympäristöjen arkkitehtisuunnitteluissa olemme kutsuneet paikan päälle niin lääkärit, sairaanhoitajat, siistijät kuin hallinnon työntekijätkin. Tällä tavoin he pääsevät tutustumaan tilaan ja antamaan meille tärkeää palautetta. Tästä on ollut erittäin hyviä kokemuksia. Esimerkiksi eräässä projektissa olimme miettineet vastaanottohuonetta todella paljon ja siinä oli otettu huomioon kaikki palaute ja toiveet, joita meille sen osalta oli annettu, tehty juuri, kuten toivottiin. Mutta virtuaalisen tutustumisen aikana vastaanottovirkailija kuitenkin sanoi ihan ensi töikseen, ettei se voi olla kuten suunniteltu. Pääsimme keskustelemaan siitä, että miksi ei ja mitä muutoksia se tarvitsee.
Vielä lopuksi, miten rentoudut vapaa-ajallasi?
Viihdyn musiikin parissa, kuuntelen ja käyn keikoilla.