Team Sisärata tutuksi — Pauli Koivisto UKI Arkkitehdit Oy:stä

16.9.2022

Pauli Koi­visto on aloit­tanut työs­ken­telyn UKI Ark­ki­teh­deillä vuonna 1989. Vuo­sien myötä hän on eri­kois­tunut sai­raa­la­suun­nit­te­luun sekä kor­jaus­ra­ken­ta­mi­seen. Pauli on ollut myös mukana kehit­tä­mässä uraa­uur­tavaa, käyt­tä­jä­läh­töistä VALO™ vir­tu­aa­li­suun­nit­te­lu­me­ne­telmää.

Kok­kolan Urhei­lu­puis­to­han­ketta hän sanoo pitä­vänsä ark­ki­teh­ti­suun­nit­telun kan­nalta haas­ta­vana, mutta monessa suh­teessa mie­len­kiin­toi­sena. Koko­nai­suus pitää sisäl­lään mm. sekä uudis­ra­ken­ta­mista että van­hojen raken­nusten peruskorjausta.Lisäksi Kok­kolan Urhei­lu­puiston ark­ki­teh­ti­suun­nit­te­lussa pitää ottaa huo­mioon useita eri­laisia käyt­tä­jä­ryhmiä, heillä jokai­sella on luon­nol­li­ses­tikin omat eri­tyis­vaa­ti­muk­sensa. 

Mil­laisia koke­muksia sinulla on allians­seista?

Esi­mer­kiksi Poh­jan­kar­tanon allianssi, jossa olen mukana, on tosi mie­len­kiin­toinen kohde, kou­lu­ra­ken­nuksen vaa­tiva ja perus­teel­linen perus­kor­jaus. Ihan kuten täs­säkin Kok­kolan Urhei­lu­puis­to­ko­ko­nai­suu­dessa, myös siinä oli useita eri­laisia käyt­täjiä ja käyt­tä­jä­ryhmiä, jotka kaikki pitää ottaa huo­mioon ja samalla tavalla pro­jekti on vai­heis­tettu osa­hank­keiksi. Työ alkoi vuonna 2015 ja se saa­daan suun­ni­tel­mien mukai­sesti pää­tök­seen tänä vuonna. Myös TAYS:in sydän­sai­raalan pro­jekti oli koko­nai­suu­te­naan haas­teel­linen ja mie­len­kiin­toinen hanke, toimin siinä vas­taa­vana ark­ki­teh­ti­suun­nit­te­li­jana sekä pää­suun­nit­te­lijan vara­hen­ki­lönä.

Monet isommat pro­jektit ovat men­neet allians­si­mallin tyyp­pi­siksi toteu­tuk­siksi, esi­mer­kiksi eri­laisten rakennus- ja suun­nit­te­lu­pro­jek­tien toteu­tus­tapa muis­tuttaa tänä päi­vänä jo melko pit­källe tätä allians­si­mallia. Teh­dään yhdessä tii­minä työtä useamman toi­mijan kesken saman pöydän ääressä. Työs­ken­te­ly­tapa on mie­les­täni tullut jää­däk­seen ja uskon vah­vasti, että  yhteis­toi­min­nal­liset hank­keet tulevat lisään­ty­mään jat­kossa voi­mak­kaasti. 

Miten yhteistyö allianssin kesken sujuu?

Tämä on läh­tenyt oikein hyvin käyn­tiin. Yhteis­työhän meidän kesken alkoi var­si­nai­sesti jo kil­pai­lu­vai­heessa, sillä jo sil­loin jou­duimme miet­ti­mään hyvinkin tar­kasti sen, että miten teh­dään, mitä teh­dään ja miten teh­täi­siin. Tar­jous­vaihe oli oikeas­taan aika ras­kaskin pro­sessi. Tänä päi­vänä ei enää pärjää pel­killä refe­rens­seillä, jokainen tar­jous pitää miettiä tar­koin ja se vaatii val­ta­vasti työtä. Kil­pai­luihin ei voi osal­listua niin sano­tusti kättä hei­lu­tellen — jos läh­de­tään mukaan, niin työtä teh­dään tosis­saan heti alusta alkaen. Pai­neetkin ovat tie­tysti mel­koiset, koska pet­tymys kovan työn ja useiden käy­tet­tyjen tun­tien jäl­keen on val­tava, jos kisan häviää.

Meillä on yhteistyö toi­minut hie­nosti siis jo alusta alkaen. Kaikki ovat aktii­visia, me mie­timme ja pal­lot­te­lemme yhdessä ideoita ja aja­tuksia sekä poh­dimme eri­laisia vaih­toeh­toja monelta eri kan­tilta. Meidän yhteis­työmme kan­nalta on hyvää myös se, että muu­ta­mien kanssa olemme teh­neet jo ennenkin yhteisiä pro­jek­teja ja auttaa paljon, kun tun­nemme jo jonkin verran tois­temme tapaa tehdä työtä. Luot­ta­musta on raken­tunut jo aikai­sem­pien pro­jek­tien aikana. Esi­mer­kiksi Rin­ta­mäen Kari (Gran­lund Poh­janmaa Oy:ltä) oli mukana Y‑talossa Sei­nä­joella, ja Savelan Markun (Ram­boll Fin­land Oy:tä) kanssa olen tehnyt töitä esi­mer­kiksi Sei­nä­joen Ammat­ti­kor­kea­koulu Framin puit­teissa. Ark­ki­teh­ti­toi­mis­tojen välinen yhteistyö perustuu aja­tuk­seen toimia kuin yksi toi­misto, ja yhteistyö Uki Ark­ki­teh­tien ja Ark­ki­teh­ti­toi­misto Jääs­ke­läisen välillä onkin läh­tenyt vallan hie­nosti liik­keelle.

Miten eri­laiset käyt­tä­jä­ryhmät on huo­mioitu suun­nit­te­lussa?

Timolta (Timo Sivula, Kok­kolan Urhei­lu­puiston toi­mi­tus­joh­taja) on tullut val­ta­vasti tietoa siitä, mil­laisia odo­tuksia eri käyt­tä­jä­ryh­millä on. Hän on kier­tänyt ahke­rasti läpi esi­mer­kiksi urhei­luseu­roja, tapah­tu­ma­toi­mis­toja, kult­tuu­ri­väkeä sekä muita sidos­ryhmiä. Muis­tiin­pa­nojen poh­jalta olemme saa­neet käsi­tyksen siitä, mil­laisia tar­peita ja toi­veita on ole­massa. Niitä on paljon!

Ark­ki­teh­ti­suun­nit­telun kan­nalta käyt­tä­jäyh­teis­työn mer­ki­tystä ei voi ohittaa. Olen työs­ken­nellyt käyt­tä­jien kanssa yhteis­työssä useissa pro­jek­teissa, esi­mer­kiksi sai­raa­laym­pä­ris­töissä. Meillä on käy­tös­sämme niin sanottu CAVE-tila (toim. huom. VALO™ vir­tu­aa­li­suun­nit­te­lu­me­ne­telmä), jossa voi­daan hei­jastaa sei­nälle mal­lin­net­tuja tiloja. Suun­ni­tel­tujen tilojen lop­pu­käyt­täjä menevät tilaan sisään 3D ‑lasien kanssa ja tällä tavoin he voivat arvioida jo suun­nit­te­lu­vai­heessa tilojen toi­mi­vuutta — miltä ne oikeasti näyt­tävät ja mil­laisia toi­min­nal­li­suuksia niistä löytyy.

Sai­raa­laym­pä­ris­töjen ark­ki­teh­ti­suun­nit­te­luissa olemme kut­su­neet paikan päälle niin lää­kärit, sai­raan­hoi­tajat, siis­tijät kuin hal­linnon työn­te­ki­jätkin. Tällä tavoin he pää­sevät tutus­tu­maan tilaan ja anta­maan meille tär­keää palau­tetta. Tästä on ollut erit­täin hyviä koke­muksia. Esi­mer­kiksi eräässä pro­jek­tissa olimme miet­ti­neet vas­taan­ot­to­huo­netta todella paljon ja siinä oli otettu huo­mioon kaikki palaute ja toi­veet, joita meille sen osalta oli annettu, tehty juuri, kuten toi­vot­tiin. Mutta vir­tu­aa­lisen tutus­tu­misen aikana vas­taan­ot­to­vir­kai­lija kui­tenkin sanoi ihan ensi töik­seen, ettei se voi olla kuten suun­ni­teltu. Pää­simme kes­kus­te­le­maan siitä, että miksi ei ja mitä muu­toksia se tar­vitsee.

Vielä lopuksi, miten ren­toudut vapaa-ajal­lasi?

Viihdyn musiikin parissa, kuun­telen ja käyn kei­koilla.

Luitko jo nämä?